Syyskokous 2020 - minkä suunnan yhdistys valitsee?

Haapamäen Museoveturiyhdistys pitää syyskokouksensa 28.11. Vuosi 2020 on ollut yhdistykselle ikimuistoinen. Joitakin tapahtumia: 

- Tammikuussa tuli varikolle poliisi, ja käyntiä seliteltiin paikkojen tutkiskeluna, joka "ei liity yhdistykseen".
- Hallitus aloitti kokousvuoden puhdistuksilla: kaksi vastuuhenkilöä siirrettiin yllättäen sivuun yksipuolisella ilmoituksella.
- Poliisi on tutkinut kahta erillistä kokonaisuutta, joissa on epäilty useita rikosnimikkeitä. Molemmat kokonaisuudet ovat vielä kesken.
- Yhdistyksen hallinto reagoi ensin salailemalla, sitten myöntämällä ja viime yleiskokouksessa hyökkäämällä. Kokouksessa esitettiin mm. uhkauksia kesken olevan rikosprosessin todistajille, mikä on rikos.
- Yhden jäsenen esille tuomia, poliisin tutkinnassa olevia kiusaamiskokemuksia vähäteltiin. Epäillään, että kiusaamiseen on osallistunut yhdistyksen hallintoa.
- Yhdistykselle on otettu lainaa ilman asianmukaista käsittelyä ja niin, että edes kaikki hallituksen jäsenet eivät tienneet lainoista.
- Yhdistyksen hallitus on käsitellyt vuoden aikana useissa kokouksissaan erilaisia asioita rikkomalla Yhdistyslain esteellisyyttä koskevaa pykälää 37, eli päätöksiä tekemässä on ollut henkilöitä, joiden etua asia on koskenut. Esteellisyysrikkeitä on tehty senkin jälkeen, kun niihin on yritetty puuttua.
- Hallitus ei saanut tili- ja vastuuvapautta elokuussa pidetyssä kevätkokouksessa.
- Toiminnantarkastajat ovat joutuneet useita kertoja puuttumaan asioihin kesken vuoden.
- Hallituksesta on eronnut vuoden aikana kaksi henkilöä. 

Näiden hyvin kummallisten asioiden esiin tuomista on hallinto kutsunut ajojahdiksi ja vallankaappausyritykseksi, mikä kertoo itsessään paljon siitä, millaisissa käsissä yhdistys on. 

Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävä yleiskokous 28.11.
Yhdistyksen jäsenet saivat postilaatikkoon kutsun syyskokoukseen. Nykyisestä postinkulusta johtuen niukkasanainen kutsu saapui monille vain reilu viikko ennen kokousta.
Kokouskutsut tulee yhdistyksen sääntöjen mukaan lähettää viimeistään 14 päivää ennen kokousta.  Yhdistyksen jäsenistö asuu kaukana sen kotipaikasta. Esimerkiksi monet rautatieläiset voivat vaikuttaa työvuoroihinsa vain ilmoittamalla useita viikkoja ennen.
Tästä syntyi luontevasti ajatus tehdä aloite, että käytännöksi otettaisiin kokouskutsun lähettäminen 30 päivää ennen kokousta, ilman sääntömuutosta.
Seuraava ajatus, joka tuli muutaman sekunnin päästä, oli yleiskokouksessa päätettävien asioiden tyypillinen kohtalo. 

Yhdistyksen hallitus, tai pitäisikö sanoa Hallinto, on jatkuvasti sivuuttanut yleiskokouksessa esitettyjä pyyntöjä ja jättänyt viemättä täytäntöön siellä tehtyjä päätöksiä. Niitä haudataan tai vesitetään niin, että ylintä päätösvaltaa käyttävän jäsenistön tahto ei toteudu, mikäli päätökset eivät ole Hallinnolle mieleisiä.
Yhdistys piti elokuussa myrskyisän kevätkokouksen, jossa jäsenistöltä tuli runsasta kritiikkiä ja myös konkreettisia vaatimuksia. Voisi kuvitella, että tällaisen kokouksen jälkeen hallitus olisi seuraavissa omissa kokouksissaan ottanut isoksi asiakohdaksi edellisen yleiskokouksen päätökset ja ponnet, ja mitä niille nyt tehdään.
Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut: yhdistyksen hallitus on jatkanut elämäänsä kuin yleiskokousta ei olisi pidettykään.
Hallitus sai laajaa kritiikkiä kevätkokouksessa 2019 hyväksytyn Pitkän tähtäimen suunnitelman kesken jättämisestä. Se ei ole vieläkään käynnistänyt ohjelman viimeistelyä, vaikka ohjelmakaudesta on kulunut jo vuosi.
Se, että näin on vielä yhdistyksen historian rajuimman kokouksenkin jälkeen, kertoo paljon yhdistyksen hallinnosta. 

Kevätkokouksessa pyydettiin tai vaadittiin myös hallitusta liittämään tai saattamaan jäsenten nähtäville yleiskokoukseen tarvittavia aineistoja. Näin ei tapahtunut.
Tuleeko jäsenistön vain kiltisti hyväksyä tämä toiminta, joka rikkoo Yhdistyslain henkeä? Miten yhdistys voi uskottavasti asioida yhteistyökumppanien kanssa ja hakea julkista rahaa, kun sen oma pesä on näin ala-arvoisesti hoidettu?

Tervetuloa kuivaan kokoukseemme, jonne ei kannata tulla?
Yhdistyksen tapa lähettää minimalistisia kokouskutsuja alleviivaa edellä kuvattua. Jäsenet kutsutaan lakonisesti päättämään "yhdistyksen säännöissä mainituista asioista". Pitääkö tosiaan jäsenen käydä katsomassa yhdistyksen säännöistä, mitkä ovat kevät- tai syyskokouksen sääntömääräiset asiat, kun niitä ei "mahdu" kokouskutsuun?
Kokouskutsussa mainitsematta jääneet asiat ovat (lainaus säännöistä) 

- Määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksu
- Käsitellään ja vahvistetaan seuraavan toimintakauden talousarvio ja toimintasuunnitelma
- Valitaan seuraavalle toimintakaudella hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja varajäsen sekä erovuoroiset: sihteeri ja taloudenhoitaja parillisina vuosina sekä kaksi varsinaista jäsentä parittomina vuosina
- Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa 

Edessä on siis nykytilassa olevassa yhdistyksessä suuria valintoja, ei vain "sääntömääräisiä asioita".

Yhdistys ei ole tehnyt tehtävissä olevia säästötoimia
Vaikka taloustilanne on yhdistyksen historian surkein, sen hallinto ei ole vuoden kuluessa tehnyt säästötoimia, jotka olisi kuulunut ensimmäisenä toteuttaa, kun rahat alkavat huveta. Hyvien aikojen menoeriä ei ole karsittu.
Sen sijaan on otettu yhdistykselle lainaa ainakin 18 000 euroa, ja aiotaan tarvittaessa ottaa lisääkin.
Lainaa ei oteta pankista, vaan sitä antaa yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen velkaannuttaminen kietoo lainan antajaa ja yhdistystä loputtomasti riippuvaisiksi toisistaan.
Vuonna 2020 useista lainoista ei ole tehty asiallisia päätöksiä, vaan niitä on otettu kertomatta edes kaikille hallituksen jäsenille. Kaikista lainoista ei ole hallituksen kokouksen päätöksiä, saati että niihin olisi haettu valtuus yleiskokoukselta eli jäseniltä.
Tilanne näyttää olevan sama kauttaaltaan yhdistyksen hoitamisessa. Osalla hallituksesta, puhumattakaan jäsenistä, ei ole tietoa, mitä kaikkia sopimuksia yhdistyksellä erilaisista asioista, kuten kalustoratkaisuista on. 

Samaan aikaan, lauantaina 28.11. Suomessa kokoontuu useita museoliikennealan toimijoita omilla paikkakunnillaan. Mistä johtuu, että niissä ei tarvitse ihmetellä tällaisia asioita?

Mihinkään uusiin rahanmenoihin ei pitäisi olla nyt varaa
Yhdistyksen hallitus hakee syyskokouksessa hyväksyntää toimintasuunnitelmalle ja budjettiesitykselle vuodelle 2021. Nähdyn taloudenpidon perusteella jäsenkunnan on syytä olla erittäin tarkkaavainen. Rakennetaanko budjetilla oikeutusta olla saneeraamatta yhdistystä ja ottaa lisää lainaa ensi vuonnakin?
Minkä tahansa tässä tilanteessa olevan yhdistyksen pitäisi keskittyä sopeuttamaan toiminta talouteen ja karsia kaikki karsittavissa olevat menot, kunnes ajat paranevat. Mitään uusia projekteja, eikä mitään ylimääräistä rahanmenoa tällaisessa tilanteessa voi aloittaa eikä budjetoida.
Tiettävästi hallinto suunnittelee yhdistyksen omaisuuden myymistä. Missä järjestyksessä päätöksenteko tässä tapahtuu, ja kysytäänkö jäseniltä jotain? Yhdistyksen ei tarvitsisi myydä veturiakaan, jos se olisi tehnyt tehtävissä olevat säästöt.

Nykyinen tilanne avaisi positiivisen mahdollisuuden keskittyä lukuisiin keskeneräisiin projekteihin, joita ei ole jatkuvien uusien hankkeiden tehtailussa saatu vietyä loppuun. Näihin projekteihin on hankittu myös rahanarvoista tavaraa.
Tämä on kuitenkin toiveajattelua, kun katsoo, miten kaoottinen historia toiminnassa kauttaaltaan on.